Pilkunviilausta 2: yhdyssanoja ja ajatusviivoja

Osana taistelua kirjoitusvirheitä vastaan valitsin toiseksi blogikirjoituksen aiheeksi yhdyssanat. Luulen, että on osin englanninkielen vaikutusta, että yhdyssanoja kirjoitetaan erikseen. Kaikkea se ei kuitenkaan selitä. Toisaalta nämä eivät ole helppoja asioita.

Yksi keino testata sanojen kuulumista yhteen on adjektiivin sijoittaminen sanojen väliin. Esimerkiksi, jos epäilyttää sana "yrityskulttuuri", voi miettiä, kuulostaako lausahdus "yritys kaunis kulttuuri" fiksulta. Ei kuulosta, joten on todennäköistä, että kysymyksessä on yhdyssana. Ei välttämättä täysin aukoton testi, mutta helpottaa asian päättämistä.

Ainakin Word auttaa kirjoittajaa asiassa ja pilkkoo yhdyssanoja, kun ne pitää kirjoittaa erilleen. Voi kuitenkin olla, että erikseen kirjoitettujen sanojen merkitys on erilainen kuin samat sanat yhdyssanana. Tarkka pitää olla.

Oma lukunsa ovat yhdyssanat, joissa on yhdysmerkki. Aikanaan niitä koskevat säännöt olivat monimutkaisia, nykyään sääntö on itse asiassa yksinkertainen:

• Jos yhdyssanan alkuosassa ei ole välilyöntejä eli alkuosa on yksittäinen sana, lyhenne tai välilyönnitön sanaliitto, loppuosan ja alkuosan väliin tulee yhdysmerkki ilman välilyöntiä, esimerkiksi: linja-auto, IT-asiantuntija, Keski-Uusimaa-lehti.
• Jos yhdyssanan alkuosa on sanaliitto, jossa on välilyönti, loppuosan ja alkuosan väliin tulee välilyönti ja yhdysmerkki siten, että yhdysmerkki on kiinni loppuosassa, esimerkiksi: Fouga Magister -harjoituskone.
• Välilyönniksi ei lasketa välilyöntejä, jotka sisältyvät ajatusviivan korvaavaan rakenteeseen eli ajatusviiva rinnastetaan yhdysmerkkiin: 1930 - 1940-luvuilla.
• On mahdollista, että välilyönnin sisältävä sanaliitto onkin loppuosa, jolloin etuosa erotetaan siitä yhdysmerkillä ja välilyönnillä siten, että yhdysmerkki on kiinni alkuosassa, esimerkiksi: Itä- Sierra Leone. Aika harvinaista onneksi.

Nitä noudattamalla vähennät todennäköisesti 80 % yhdyssanavirheistäsi. Lisää yhdysmerkkiohjeita Kotuksen sivuilla.

Kun tuossa ohjeessa oli pakko viitata ajatusviivaan, päätin sisällyttää tähän pari ajatusviivaohjettakin. Yksi sen käyttötapa on käyttö virkkeen välimerkkinä, esimerkiksi: Julkaisija saattaa käsikirjoituksen omalla kustannuksellaan – mutta yhteistyössä kirjailijoiden kanssa – julkaisukelpoiseen kuntoon. Kaikki eivät ajatusviivoja diggaa, mutta joskus se on kätevä virkkeen selkeyttäjä varsinkin, jos virkkeessä on kauheasti pilkkuja.

Toinen käyttötapa on rajakohtien ja osapuolten välissä: 1930–1940, maaottelu Suomi–Ruotsi, Suomi–Ruotsi-maaottelu, hinta–laatu-suhde. Tässä tehdään hirvittävästi virheitä. Tuota ajatusviivaa kun ei löydy helposti näppäimistöltä. Itse olen mukauttanut Wordini siten, että Alt Gr + yhdysmerkki tuottaa ajatusviivan mutta tämä ei toimi esimerkiksi tätä blogia kirjoittaessani, vaan saan sen ainoastaan kopioimalla muualta tekstistä tai vaivalloisella Alt + 0150 numeronäppikseltä (Num Lock päällä). Lisää ajatusviivaohjeita Kotuksen sivuilla.

Osasyy ajatusviivan runsaaseen virheelliseen esiintyvyyteen on Wordin asetuksissa. Word nimittäin saattaa tuottaa näitä virheellisiä ajatusviivoja itsekseen. Jos tahdot päästä tästä eroon, muuta asetuksia: Tiedosto > Asetukset > Tarkistustyökalut > Automaattisen korjauksen asetukset... > Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa > Korvaa kirjoitettaessa Yhdysmerkit (--) viivoilla (––) > täppä pois.

Ajatusviivan voi korvata rakenteella " - " eli Suomi–Ruotsi-maaottelu ~ Suomi - Ruotsi-maaottelu. Mutta jos Wordissa on tuo täppä päällä, silloin yhdysmerkki korvaantuu ajatusviivalla ja lopputulos on virheellinen.