Pilkunviilausta 2: yhdyssanoja ja ajatusviivoja

Maanantai 3.4.2017 - Reino Myllymäki

Osana taistelua kirjoitusvirheitä vastaan valitsin toiseksi blogikirjoituksen aiheeksi yhdyssanat. Luulen, että on osin englanninkielen vaikutusta, että yhdyssanoja kirjoitetaan erikseen. Kaikkea se ei kuitenkaan selitä. Toisaalta nämä eivät ole helppoja asioita.

Yksi keino testata sanojen kuulumista yhteen on adjektiivin sijoittaminen sanojen väliin. Esimerkiksi, jos epäilyttää sana "yrityskulttuuri", voi miettiä, kuulostaako lausahdus "yritys kaunis kulttuuri" fiksulta. Ei kuulosta, joten on todennäköistä, että kysymyksessä on yhdyssana. Ei välttämättä täysin aukoton testi, mutta helpottaa asian päättämistä.

Ainakin Word auttaa kirjoittajaa asiassa ja pilkkoo yhdyssanoja, kun ne pitää kirjoittaa erilleen. Voi kuitenkin olla, että erikseen kirjoitettujen sanojen merkitys on erilainen kuin samat sanat yhdyssanana. Tarkka pitää olla.

Oma lukunsa ovat yhdyssanat, joissa on yhdysmerkki. Aikanaan niitä koskevat säännöt olivat monimutkaisia, nykyään sääntö on itse asiassa yksinkertainen:

• Jos yhdyssanan alkuosassa ei ole välilyöntejä eli alkuosa on yksittäinen sana, lyhenne tai välilyönnitön sanaliitto, loppuosan ja alkuosan väliin tulee yhdysmerkki ilman välilyöntiä, esimerkiksi: linja-auto, IT-asiantuntija, Keski-Uusimaa-lehti.
• Jos yhdyssanan alkuosa on sanaliitto, jossa on välilyönti, loppuosan ja alkuosan väliin tulee välilyönti ja yhdysmerkki siten, että yhdysmerkki on kiinni loppuosassa, esimerkiksi: Fouga Magister -harjoituskone.
• Välilyönniksi ei lasketa välilyöntejä, jotka sisältyvät ajatusviivan korvaavaan rakenteeseen eli ajatusviiva rinnastetaan yhdysmerkkiin: 1930 - 1940-luvuilla.
• On mahdollista, että välilyönnin sisältävä sanaliitto onkin loppuosa, jolloin etuosa erotetaan siitä yhdysmerkillä ja välilyönnillä siten, että yhdysmerkki on kiinni alkuosassa, esimerkiksi: Itä- Sierra Leone. Aika harvinaista onneksi.

Nitä noudattamalla vähennät todennäköisesti 80 % yhdyssanavirheistäsi. Lisää yhdysmerkkiohjeita Kotuksen sivuilla.

Kun tuossa ohjeessa oli pakko viitata ajatusviivaan, päätin sisällyttää tähän pari ajatusviivaohjettakin. Yksi sen käyttötapa on käyttö virkkeen välimerkkinä, esimerkiksi: Julkaisija saattaa käsikirjoituksen omalla kustannuksellaan – mutta yhteistyössä kirjailijoiden kanssa – julkaisukelpoiseen kuntoon. Kaikki eivät ajatusviivoja diggaa, mutta joskus se on kätevä virkkeen selkeyttäjä varsinkin, jos virkkeessä on kauheasti pilkkuja.

Toinen käyttötapa on rajakohtien ja osapuolten välissä: 1930–1940, maaottelu Suomi–Ruotsi, Suomi–Ruotsi-maaottelu, hinta–laatu-suhde. Tässä tehdään hirvittävästi virheitä. Tuota ajatusviivaa kun ei löydy helposti näppäimistöltä. Itse olen mukauttanut Wordini siten, että Alt Gr + yhdysmerkki tuottaa ajatusviivan mutta tämä ei toimi esimerkiksi tätä blogia kirjoittaessani, vaan saan sen ainoastaan kopioimalla muualta tekstistä tai vaivalloisella Alt + 0150 numeronäppikseltä (Num Lock päällä). Lisää ajatusviivaohjeita Kotuksen sivuilla.

Osasyy ajatusviivan runsaaseen virheelliseen esiintyvyyteen on Wordin asetuksissa. Word nimittäin saattaa tuottaa näitä virheellisiä ajatusviivoja itsekseen. Jos tahdot päästä tästä eroon, muuta asetuksia: Tiedosto > Asetukset > Tarkistustyökalut > Automaattisen korjauksen asetukset... > Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa > Korvaa kirjoitettaessa Yhdysmerkit (--) viivoilla (––) > täppä pois.

Ajatusviivan voi korvata rakenteella " - " eli Suomi–Ruotsi-maaottelu ~ Suomi - Ruotsi-maaottelu. Mutta jos Wordissa on tuo täppä päällä, silloin yhdysmerkki korvaantuu ajatusviivalla ja lopputulos on virheellinen.

Pilkunviilausta 1: numeroita

Tiistai 28.3.2017 - Toimitusjohtaja Reino Myllymäki

Suomen kieli on kaunis kieli. Arvostan sitä kovasti. Siksi kirjoitan suomeksi ja julkaisen suomenkielisiä kirjoja.

Mutta kieltämme osataan kirjoittaa koko ajan huonommin ja huonommin. En tarkoita tällä kirjailijoitamme, jotka itse asiassa ovat varsin hyviä kielemme taitajia. Ei, huonoa suomea tulee vastaan joka puolella. Jos sosiaalinen media olisi yleistynyt kymmenen vuotta aikaisemmin, kirjoittaisimme siellä todennäköisesti laadukkaampaa suomea. Tekstiviestikulttuuri ja vähentynyt äidinkielen opetus lienevät osasyitä kielemme rappiossa.

Välillä tulee vastaan kirjoituksia, joista mieli tekisi sanoa: "Ymmärrän joka sanan mutta en yhtään ajatusta". Pahimmillaan lauseet ja virkkeet on kirjoitettu yhteen pötköön ilman pilkkuja ja pisteitä.

Niinpä päätin tarttua näppäimistöön ja kirjoittaa joitakin yleiskäyttöisiä ohjeita koskien kaikkein yleisimpiä virheitä. Myönnän samantien myös, että en ole täydellinen sitten minäkään. Minä teen itsekin virheitä, joista osaa en itse huomaa.

Kustannussopimuksissamme on kohta, jonka mukaan kustantaja saa korjata kielioppivirheet ilman kirjailijan lupaa. Kielioppivirhe kun ei kuulu kenenkään persoonalliseen tyyliin. Jos olemme asiasta eri mieltä, tarkistetaan Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimiston ohjeista.

Seuraavassa muutamia keskeisiä yksinkertaisia huomioon otettavia juttuja. Laitan perään linkin Kielitoimiston vastaavaan ohjeeseen.

• Suomen kielessä lukujen tuhaterotin on välilyönti. Emme siis käytä tuhaterottimena pilkkua, vaan välilyöntiä. Emme myöskään kirjoita yli nelinumeroisia lukuja (vuosilukuja ja postinumeroita esimerkiksi lukuun ottamatta) yhteen. Kaksi tuhatta on siis 2 000. Viisi miljoonaa on siis 5 000 000. Ja niin edelleen. Ohje.
• Jos luvun perään kuuluu laittaa yksikkö, luvun ja yksikön väliin tulee välilyönti. Siten ei kirjoiteta 2% vaan 2 %. Ei 500€ vaan 500 €. Ohje.
• Rahayksikköä kuvaava lyhenne tulee kielessämme edellisen esimerkin mukaan luvun perään, ei siis $ 200 vain 200 $ tai 200 USD tai 200 Yhdysvaltain dollaria. Eurojen osalta siis 200 €, 200 e, 200 euroa tai 200 EUR. Viimeksi mainittua suositellaan käytettäväksi vain sellaisissa kansainvälisessä toiminnassa, jossa käytetään monia valuuttoja. Minä en käytä sitä missään. 200 €, 200 e tai 200 euroa ovat parempia. Ohje.
• Lukusanat yhdestä kymmeneen kirjoitetaan sanoina ja siitä eteenpäin numeroina. Kuusi vuotta sitten olin 47-vuotias. Kymmenen euroa tänään ja 11 huomenna. Ohje.
• Kellonaikoja numeroin ilmaistaessa tunteja ja minuutteja erottava merkki on piste. Vartin yli kaksitoista ei ole siis 12:15, vaan 12.15. Itse asiassa tietokoneet käyttävät kaksoispistettä mutta kirjoitetussa tekstissä siis piste. Ohje.

Seuraavissa kirjoituksissa päästään viilaamaan jopa pilkkua.